Suurelle osalle suomalaisista Kustavi on edelleen yhtä kuin paikkakunta meren äärellä.
Mökkiläisten puolet vuotta pullistamasta kunnasta tulee hakematta mieleen kesä, ja miten sileiksi hioutuneilla kalliorannoilla aallot tuudittavat ahdinpartaa ja rakkohaurua, haahkaparvi soutaa karikon liepeillä ja aurinko saa meren kimaltamaan.
Mielikuva ei määritä meren tai ylipäätään veden tilaa, mutta muistuttaa puhtaan veden, ja nykyisin myös vesiensuojelun tarpeesta. Niin ihmisen kuin luonnon näkökulmasta. Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys onkin hyvä esimerkki maallikkojen halusta ja voimasta pitää huolta ympäristöstään. Yhdistys ei ole Kustavissa se suurin tai äänekkäin joukko, mutta aktiivinen ja tarpeellinen toimija.
Tällaisia toimijoita vaan tarvittaisiin enemmän, sillä suojelutyötä vaatii myös muun muassa Kustaviin ulottuva Selkämeren kansallispuisto. Siitäkin huolimatta, että Metsähallituksen Luontoon -nettisivustolla todetaan Selkämeren olevan yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueistamme.
Vesilinniemeäkin ympäröivien vesialueiden kalakantojen hyvinvointi on pitkälti kiinni meren hyvinvoinnista ja tässä vesiensuojeluyhdistys tekee tärkeää työtä, muun muassa rajoittamalla rantojen rehevöitymistä.
Luotoja ja rantaviivaa Vesilinniemessä riittää lintujen pesiä, erityisesti juuri vesilintujen ja kahlaajien. Mutta onnistuakseen kaikenlainen pesintä tarvitsee saasteetonta ympäristöä ja vettä, puhdasta vettä. Ravintoketju päästä päähän on riippuvainen juuri näistä tekijöistä.
Veden tai paremminkin meren vastapainoksi pitää mainita myös Kustavin upeat kalliot. Jääkauden muovaamista näköalapaikoista pääsevät nauttimaan kaikki, mutta ne ovat erityisesti kiipelijöiden ylistämät paikkakunnan spesialiteetit, hienoudet. Kalliokiipeilijät ympäri Suomen (ja liioittelematta myös ympäri Euroopan) ovat käyneet paikkakunnalla tai ainakin kuulleet Kustavin kallioista. Kiipeilylle soveltuvia kallioita on kunnassa liki parikymmentä ja kullakin niistä useita eri tasoisia ja pituisia reittejä. Kräkiniemi mainitaan kustavilaisen kiipeilyn alkupisteeksi, mutta suosituin paikka kiipelijöille lienee edelleenkin Rahin Hopiavuori. Ja meille polkuja pitkin kulkeville jylhät Jeremiaan luolat, jotka nekin liittyvät mereen. Kerrotaanhan kalastaja Jeremiaan ohjanneen englantilaisen sotalaivaston karikolle ja sitten paenneen vihaisia engelsmanneja piiloon jyrkästi mereen laskevan Pännäistenvuoren luoliin.
Ann-Mari Rannikko, eläkkeellä oleva toimittaja
Kuvat: Liisa Marjomäki
