Kosteikko

Rannikkotalkkarin puheenvuoro vesistönkunnostuksesta

Noora Aarnio Rannikkotalkkari

Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys ry tekee paikallisena vesiensuojeluyhdistyksenä tärkeää työtä vesiensuojelun hyväksi. Vapaaehtoisilla vesiensuojelun paikallisaktiiveilla on suuri rooli vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kiitos työstänne vesiensuojelun hyväksi!

Vesiensuojelun keskeisimpiä tavoitteita ovat vesien hyvän tilan saavuttaminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Vesiensuojelu sisältää toimia niin vesistössä, sen rannoilla kuin valuma-alueellakin. Erilaisilla vesistökunnostuksilla voidaan edistää vesiensuojelun tavoitteita.

Vaikuttava vesistökunnostus on valuma-aluelähtöistä

Usein valuma-alueelta tulevalla vesistökuormituksella on merkittävä vaikutus vesistön tilaan. Ja valuma-alueelta tulevan vesistökuormituksen pienentäminen on avainasemassa vesistön tilan parantamisessa. Suurimpia hajakuormittajia ovat usein maa- ja metsätalous. Maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen on tärkeää. Lisäksi esimerkiksi kiinteistöjen asianmukaisella jätevesien käsittelyllä voidaan vähentää kuormitusta vesistöön.

Valuma-alueelle voidaan myös toteuttaa myös erilaisia uomaan, ojaverkostoon ja puroihin, liittyviä vesiensuojelurakenteita. Sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta erilaisin oja- ja purokunnostuksin. Vesiensuojelurakenteiden tavoitteena on kiintoaineen ja ravinteiden pidättyminen valuma-alueelle. Erilaisia vesiensuojelurakenteita ovat muun muassa luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmät kuten kosteikot, pohjapadot sekä monitasouomien rakentaminen ojaperkausten yhteydessä sekä puumateriaalin lisääminen uomaan. Monimuotoisuutta tukevia oja- ja purokunnostuksia voivat olla esimerkiksi erilaisten koskiympäristöjen luominen uomastoon kivimateriaalia lisäämällä sekä puumateriaalin lisääminen uomaan monimuotoisten elinympäristöjen muodostamiseksi.

(Teksti jatkuu kuvien alla.)

Vesien hyvä tila ja luonnon monimuotoisuus vesistökunnostusten keskiössä

Vesistöjen virkistyskäyttöön, kuten mökkeilyyn, liittyvät toiveet on hyvä huomioida vesistökunnostuksia suunniteltaessa. Vesiensuojelun ja vesistökunnostusten ensisijaisena tavoitteena tulisi kuitenkin olla vesien hyvän tilan saavuttaminen Euroopan Unionin tavoitteiden mukaisesti sekä luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja luontokadon ehkäiseminen.

Monet virkistyskäyttöön liittyvät toiveet, kuten toive paremmasta veden laadusta, ovat vesiensuojelun tavoitteiden mukaisia. Vesistökunnostuksia suunniteltaessa on kuitenkin kriittisesti arvioitava, onko toimenpiteiden suunnittelussa lähdetty kulkemaan liiaksi virkistyskäytön ehdoilla. Esimerkiksi vesikasvillisuuden poistoa suunniteltaessa olisi hyvä tiedostaa, mitkä toimet todellisuudessa tukevat vesiensuojelun tavoitteita.

Tutkittu tieto vesistökunnostusten pohjalla

Vesiensuojelun ja vesistökunnostusten suunnittelu tulisi pohjautua tutkittuun tietoon vesistöstä, sen historiasta, valuma-alueesta sekä erilaisista vesistökunnostusmenetelmistä. Tutkitun tiedon pohjalta voidaan valita parhaiten kyseiseen vesistöön ja sen valuma-alueelle soveltuvat menetelmät, joilla saavutetaan kustannustehokkaasti parhaat vesiensuojelun tavoitteiden mukaiset tulokset. Tutkittua tietoa vesistökunnostuksista löytyy muun muassa vesistökunnostusverkoston kautta. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto julkaisee muun muassa uutiskirjettä paikallisiin vesiensuojeluasioihin liittyen.

Kirjoittanut

I Samma Båt -rahoitteisen rannikkotalkkarihankkeen hanketyöntekijä

Rannikkotalkkari
Noora Aarnio

0400 169 602 /noora.aarnio@lsvsy.fi

Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry

Pääkuva: Kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita / Vihtjärven kosteikko Vehmaa.
Alakuva: Vehreä kaivettu uoma Kustavin Topenginlahdella. Kaivettu maatalousuoma elpyy luontaisesti kohti monimuotoista uomaa. Kuvat: Noora Aarnio.