Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistyksen toimintasuunnitelma 2025
Veves on mukana Saaristomeren merenlahdet ja muiden vesistöjen kunnostussuunnitelma hankkeessa. Hankkeen alussa tehdään oja- ja merivesitutkimuksia (2024-25), toisessa vaiheessa tehdään lisää näytteidenottoja ja suunnitellaan mahdollisia toimenpiteitä (2025-2026). Toimenpiteet lienevät mm. mahdollisia pienimuotoisia ravinnesieppareita, kuten havupuunippuja ojiin, ehkä kalaportaan teko Antholminojaan.
Veves on hakenut I samma båt -leader-ryhmän rahoitusta hoitokalastuksen suorittamiseksi. Tämä hanke sisältäisi lähinnä särkikalojen pyytämistä katiskoilla, saadun saaliin hyödyntämistä ravintokäyttöön: perkaamista ja purkittamista sekä valmistamista painekeittimillä.
Yhdistys markkinoi ja esittelee yhdistystä / vesistönsuojeluasiaa ja toimintaansa elokuussa Kustavin Lohimarkkinoilla.
Yhdistyksen hallituksen jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vesistön kunnostajille suunnattuihin tapahtumiin ja koulutuksiin.
Toimintakertomus 2024
Vuosi 2024 oli yhdistyksemme yhdeksäs toimintavuosi.
Yhdistyksemme toiminnan tarkoituksena on toimialueemme vesistön tilaa, sen suojelua ja hoitoa.
Tavoitteenamme on pitää vesistöalueemme ja sitä ympäröivät maa-alueet mahdollisimman hyväkuntoisina ja monimuotoisina virkistysalueina.
Ilmastokriisi runsaine sateineen aiheuttaa meren suolaisuuden vähentymistä. Tämä sadevesi valuu jokien ja ojien pitkin mereen tuoden yhä enemmän kiintoaineita ja ravinteita. Em. asian huomaa vesialueellamme veden näkösyvyyden heikentymisenä ja mm. runsastuneina tähkä-ärviä- ja ahvenvitakasvustoina. Nämä runsastuneet kasvustot vaipuvat kuollessaan pohjaan, jossa hajotessaan kuluttavat runsaasti happea. Jos happi loppuu meren pohjalla, niin hajoaminen aiheuttaa metaanin ja rikkivedyn vapautumista, samalla hapettomuus liuottaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia veteen eli lisää osaltaan rehevöitymistä.
Viime keväänä moni meistä havahtui rehevöitymisen merkkeihin, voisipa jopa sanoa meren hätähuutoon, kun rannoille ajautui tuhansia kiloja kuollutta rihmalevää. Tämä johtui nopeasti lämmenneestä merivedestä, mikä aiheutti rihmalevien vaillinaista hajoamista, jolloin kuolleet levät nousivat muodostuneiden kaasujen vuoksi pintaa ja ajautuivat rantaveteen ja rannoille. Jotain tarttis tehrä….
No mitä jokainen voi tehdä? Esimerkiksi Istuttaa puita/pensaita kiinteistönsä vesirajaan syömään ravinteita, pyydystää särkikaloja ja tehdä niistä ruokaa, jos kiinteistön alueella oja, niiin tehdä siihen esteitä, jotta vesi ei vie kiintoaineita mereen, ei lannoita nurmikkoa, huolehtii, ettei käymäläjäte valu mereen, välttää puiden kaatoa ym.
No mitä Veves on tehnyt?
Vuosikokouksessa 25.5.2024 hyväksyttiin seuraavanlainen suunnitelma
- Veves osallistui la 8.6. Kustavin 150 v. tapahtumaan Kustavin Wanhalla Kylätorilla.
Osallistuttiin ja markkinoitiin toimintaamme, mukana oli myös Pasi Salmi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä. Telttapisteellämme kävi runsaasti väkeä ja saimme levitettyä tietoa vesistönsuojelusta. Hieno päivä.
- Haku Saaristomeren merenlahdet ja muiden vesistöjen kunnostussuunnitelma – hankkeeseen.
Hakumme onnistui eli Veves on mukana tässä projektissa. Hommat alkoivat merellä vesinäytteiden otoilla ja jatkui alueemme ojissa. Näiden näytteiden tulokset löytyvät yhdistyksemme kotisivuilla. Projekti jatkuu vuonna 2025 lisänäytteiden ottamisella, näytteiden analysoinnilla ja toimenpiteiden suunnittelulla.
- Vuosikokous edellytti hallitusta tutkimaan mahdollista kosteikkojen tms perustamista Pleikilänviikin pohjukkaan laskeviin ojiin.
Näistä otettiin syksyllä vesinäytteet, jotka analysoitiin. Mahdolliset jatkotyöt selvinnevät vuonna 2025.
- Vuosikokous edellytti selvittää syitä lisääntyneeseen levien määrään varsinkin vesikasvien pinnalla.
Syinä ovat mm. ilmastokriisi eli lämmennyt merivesi, meren liiallinen ravinnepitoisuus, eläinplanktonia syövien kalojen, lähinnä särkikalojen runsastuminen.
- Suunnitelmassa mainittu osallistuminen Lohimarkkinoille
Tämä osallistuminen päätettiin siirtää joko vuodelle 2025 tai 2026. Syynä 150 v. juhliin osallistuminen eli olisi tullut kaksi melko samanlaista tapahtumaa muutaman kuukauden sisään.
- Veves esitteli 24.10. toimintaansa Kustavin vesiensuojelun yhteistyö- ja verkostoitumistilaisuudessa Kustavin kunnanviraston valtuustosalissa.
- Veves sai teetettyä lopulta Paikilinaukon ja Katitrauman välisen vesitien parannuksen valmiiksi. Yhdistyksemme jäsenet mahdollistivat talkootöillään tämän em. ruoppauksen, sillä ELY-keskuksen myöntämä rahoitus vaatii aina omaosuuden tekemistä talkootöillä.
Kokoukset ja toimihenkilöt
Vuosikokous järjestesttiin Kaurissalon / Paikilin hirvimajalla la 25.5.2024.
Vevesin hallituksessa jatkoivat Liisa Marjomäki, Pia Suutari ja Juha vasanen. Erovuorossa olleet Tapio Lehtilä, Erja Nio, ja Jyrki Pitkänen, joka valittiin puheenjohtajaksi, valittiin uudelleen. Veli Sipilä valittiin uudeksi jäseneksi.
Toiminnantarkastajaksi valittiin Emilia Pennanen ja hänen varahenkilöksi Aki Pennanen.
Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.
Kustavissa 17.5.2025
Veves hallitus
Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistyksen toimintasuunnitelma 2024
Paikilinaukon ja Katitrauman kanavan parantamistyön loppuunsaattaminen.
Veves osallistuu yhdistyksenä la 8.6. Kustavin 150 v. juhlatapahtumaan. Tarkoituksena mainostaa toimintaamme j levittää vesistönsuojeluasiaa. Mukana myös Pasi Salmi Lounais-Suomen vesistönsuojeluyhdistyksestä.
Yhdistys on mahdollisesti mukana myös la 3.8. Kustavin lohimarkkinoilla mainostamassa toimintaamme.
Veves on mukana Saaristomeren merenlahdet ja muiden vesistöjen kunnostussuunnitelma Leader I samma båt hankkeessa. Hanke odottaa ELY-keskuksen hyväksyntää.
Erityisinä kohteina Topenginlahti, Antholminoja ja merenalainen kynnys, joka erottaa vesialueemme Ströömistä.
Hallituksen jäsenet osallistuvat vuoden aikana erinäisiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin, joiden järjestäjinä toimii mm, ELY-keskus.
Veves hallitus 8.4.2024
Toimintakertomus 2023
Vuosi 2023 oli yhdistyksemme kahdeksas toimintavuosi.
Yhdistyksemme toiminnan tarkoituksena on edistää toimialueemme vesistön tilaa, sen suojelua ja hoitoa.
Tavoitteenamme on pitää vesistöalueemme ja sitä ympäröivät maa-alueet mahdollisimman monimuotoisina virkistysalueina.
Loppuvuodesta 2023 Itämereen saapui Pia-myrskyn avittamana Pohjanmereltä suolapulssi eli raskasta ja hapekasta valtameren suolavettä valui pohjia pitkin kohti Itämeren keskiosia. Tällainen pulssi työntää edellään syvänteistä vanhaa suolaista ja hapetonta sekä ravinnerikasta vettä kohti Suomen merialueita, mikä merkinnee loppukesällä -24 tai vuonna 2025 kuolemaa syvänteiden pohjaeliöstölle sekä voimakkaita sinileväesiintymisiä Suomenlahden ja Saaristomeren avomerialueilla. Sen sijaan Saaristomeren rannikkoalueiden, siis myös Vevesin toiminta-alueen, rehevöitymisen ja siitä johtuvien veden samenemisen, vesikasvien lisääntymisen ja sinileväesiintymisten syinä ovat lähinnä ilmastokriisi, maatalouden päästöt, kalankasvatus, haja-asutusten päästöt sekä paikalliset voimakkaat metsähakkuut.
Jäsenistö
Yhdistyksemme tavoitteena on saada mukaan toimintaamme mahdollisimman moni alueellamme sijaitsevasta 158 kiinteistöstä, joista (vuonna 2023) maksaneita oli 29 (vuonna 2022 oli 44). Lisäksi yhdistyksellä on kannatusjäseniä. Jäsenmaksuna oli 20€/varsinainen jäsen ja 10€/kannatus- ja perheenjäsen.
Hallinto
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5-9 jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi ja muiden jäsenten kaksi kalenterivuotta.
Kesän 2023 vuosikokouksessa, jossa oli paikalla 13 henkilöä, valittiin puheenjohtajaksi Jyrki Pitkänen. Hallituksen vanhoina jäseninä jatkoivat Jukka Ekuri, Tapio Lehtilä, Erja Nio ja Jyrki Pitkänen. Erovuorossa olivat Liisa Marjomäki, Kirsi Hemmilä, Tuija Laaksonen, Juha Vasanen ja Eija Salovuori, joista Liisa Marjomäki ja Juha Vasanen valittiin uudelleen ja uutena jäsenenä Pia Suutari.
Toiminnantarkastajiksi valittiin Emilia Pennanen ja varalle Aki Pennanen.
Toiminta
Toimintamme pohjautui pitkälti vuoden 2023 vuosikokouksessa asetettuihin tavoitteisiin
1. Uposlehtisten vesikasvien ja ruovikoiden poistoa:
Jäsenistömme teki tänäkin vuonna upean määrän talkootunteja ruovikon ja uposlehtisten poistamiseksi. Näitä ilmoitettuja tunteja kertyi n 5235 €:n edestä. Summa koostuu 15€/h käsin tehdystä työstä ja 45€/h koneen kanssa työskentelystä. Nämä talkootunnithan mahdollistavat mm. ELY-keskuksen kautta haettavat avustukset, joissa on yleensä 50% omaosuus.
Primäärisyynä vesikasvien liikakasvuun on mereen joutuva liiallinen ravinteiden määrä, mihin vesistössä suoritettavilla toimenpiteillä ei voida vaikuttaa. Ainoa tapa olisi järkeistää lannoitteiden käyttöä ja toisaalta estää tavalla tai toisella ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin.
2. Pyritään lisäämään jäsenistömme lukumäärää
Jäsenmäärämme myönteinen muutos näyttää kääntyneen kielteiseksi, sillä maksavien jäsenten määrä on laskenut. Jäsenmaksujen perintään tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
3. Paikilinaukon ja Kastinaukon välisen vesitien parantaminen:
Ruoppaustyö jäi kesken syksyllä 2022 meriveden pinnan alhaisen korkeuden vuoksi. Sopivan vedenkorkeuden ja koneyrittäjän aikataulun sovittaminen ei onnistunut myöskään vuonna 2023. Toivottavasti onnistumme vuonna 2024.
4. Mahdollisen kalastoselvityksen teko ja kalaportaan teko Antholminojaan
Tämä projekti jäi odottamaan mahdollista yhteistä, useamman vesistönsuojeluyhdistyksen yhteistyössä tehtävää kalastoselvitystä.
5. Topenginlahden mahdollisen kosteikon rahoituksen suunnittelua.
Yhdistyksen hallitus on tehnyt päätöksen, ettei Veves tee suuria investointeja vaativaa ratkaisua. Yhdistys on kuitenkin mukana Leader i samma båt -yhdistyksen rahoittamassa ja keväällä 2024 alkavassa projektissa, jossa yksi painopiste lienee kosteikot. Jäämme odottamaan ko. projektin alkamista.
Näitäkin tehtiin:
17.1.2023 Liisa Marjomäki ja Tapio Lehtilä osallistuivat ELY-keskuksen Rannikkovesien kunnostusverkoston hanketyöpajaan.Tilaisuudessa luotiin verkostoja ja kuunneltiin mielenkiintoisia esityksiä, joita esittivät mm WWF, John Nurminen -säätiö.
6.3.2023 TAMK:in opiskelija Jesse Laaksonen esitti lopputyönään Topenginlahden kosteikkoselvityksen. Tämä lopputyö on luettavissa Vevesin kotisivuilla.
Hallitus 8.4.2024
Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistyksen toimintasuunnitelma 2023
Mahdollisen uuden hankkeen suunnittelu ja siihen tukea hakeminen.
Paikilinaukon ja Kastinaukon välisen vesitien parantaminen, mikä suoritetaan ruoppaamalla ja ruovikoiden vähentämisellä.
Kosteikon perustamisen suunnittelu Topenginlahden pohjukkaan laskevaan ojaan. Tässä projektissa ovat mukana myös Joki- ja Rannikkotalkkari Noora Aarnio Lounais-Suomen vesiensuojelu ry:stä sekä Turun AMK.
Tutkitaan mahdollisuutta tehdä kalojen kulkemista parantava pienimuotoinen kalaporras tms. Paikilinaukon pohjukkaan laskevaan Antholminojaan. Tässäkin työskentelyssä mukana Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry.
Mahdollinen tietoisku Kustavin keskustassa.
Olemme myös mukana tutkinnassa, jossa selvitetään mahdollisten vieraslajien levittäytymistä Saaristomerellä.
Veves ry, pj Jyrki Pitkänen
Vuosikertomus toimintavuodelta 2021
YLEISTÄ
Vuosi 2021 oli yhdistyksemme kuudes toimintavuosi.
Yhdistyksemme tarkoituksena on edistää toimialueemme vesistöjen suojelua, kunnostusta ja hoitoa.
Tavoitteenamme on pitää vesistöalueemme ja sitä ympäröivät maa-alueet mahdollisimman toimivina virkistysalueina.
JÄSENISTÖ
Vuoden 2021 lopussa oli jäseniä 49 joista varsinaisia jäseniä oli 38 ja kannatus- /perheenjäseniä 11.
Tuloksellisen toiminnan edellytyksenä on laaja jäsenmäärä, jonka saavuttamiseksi tehdään jatkossakin toimenpiteitä.
Jäsenmaksut olivat 20 € / varsinainen jäsen ja 10 € / kannatus- ja perheenjäsen.
VUOSIKOKOUS
Vuosikokous pidettiin 18.06.2021 Kivilin kokouskalliolla Vesilintie 125. Kokoukseen osallistui 17 henkilöä
HALLINTO
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5-9 jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi ja muiden hallituksen jäsenten kaksi kalenterivuotta.
Vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Jyrki Pitkänen. Uudeksi jäseneksi valittiin Liisa Marjomäki. Erovuorossa olleet Kirsi Hemmilä, Eija Salovuori, Juha Vasanen(taloudenhoitaja) ja Tuija Laaksonen valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Vanhoina jäseninä jatkavat Jukka Ekuri, Tapio Lehtilä (vpj) ja Erja Nio (siht).
Toiminnantarkastajiksi valittiin Emilia Pennanen ja varalle Aki Pennanen
TOIMINTA
Talviset viikonloput menivät mökeillä monella jo totutusti järviruokojen niitolla ja poltolla. Vevesin hallituksen kokoukset olivat monta kuukautta tauolla koronan vuoksi, vaikkakin sääntömme sallivatkin etäkokoukset.
27.3. puheenjohtajamme Jarkko Turvanen ilmoitti vakavan sairautensa uusiutumisen ja oli pakotettu luopumaan puheenjohtajuudesta. Niinpä varapuheenjohtaja Jyrki Pitkänen siirtyi sääntöjen mukaisesti hänen tilalleen.
Kevät meni vauhdilla ja ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin vasta 29.5. kevätkokouksen valmistelun ja tulevan kesän niittojen käytännön suunnittelussa. Cleawat Oy:n Jukka Tammi oli kartoittamassa ja arvioimassa heidän koneensa sopivuutta alueemme vesikasvien poistoon. Vevesin kotisivujen uudistaminen ja aktivoituminen Facebookissa olivat myös kokouksen aiheina.
18.6.2021 pidettiin sääntömääräinen vuosikokous ja sen jälkeen pidettiin uuden hallituksen järjestäytymiskokous.
30.7 hallituksen kokouksessa käytiin läpi uposkasvien leikkuun vastuuhenkilöiden työjako ja muut käytännön järjestelyt. Hallitus oli ollut yhteydessä ammattikalastaja Jari Niemiseen mahdollisen hoitokalastuksen järjestämiseksi. Kyseessä olisi lähinnä erilaisten särkikalojen rysäkalastus, mutta olematon kilohinta sekä jatkojalostuksen puute tekevät kalastuksesta kannattamattoman. Myöskään Lounais-Suomen eri kalojen jatkojalostuslaitokset eivät lämmenneet, ainakaan silloin, asiasta.
11.-12.9.2021 Koneyrittäjä Henri Laitonen kävi koneineen leikkaamassa Pleikilänviikin ja Katitrauman vesialueita. Uposlehtisiä oli yllättävän vähän leikattavaksi, joten Laitonen leikkasi järvikortetta suunniteltua enemmän. Mukana tietysti talkooaktiivi Janne Rauhala.
22.11. Kokouksessa hallitus päätti hakea avustusta ELY-keskuksesta Paikilinaukon ja Kastinaukon välisen väylän vedenvirtauksen parantamiseen. Suunnitelmissa on ruoppausta ja vesikasvien poistoa. Ruoppausmassa täytyy nostaa nousuveden ulottumattomiin. Tämän projektin vetovastuussa Tapio Lehtilä. Hallitus päätti kotisivujen siirron toiselle palvelimelle ja Facebookin aktivoinnin, mistä saamme kiittää Liisa Marjomäen ja Kirsi Hemmilän työpanosta.
Tärkeinä toiminnan painopisteinä ovat edelleen jäsenten hankinta, tiedottaminen toiminnastamme sekä kannustaminen työhön vesistön tilan parantamiseksi. Tiedottaminen on tapahtunut sähköpostitse sekä kotisivujen välityksellä. Tehtävää riittää vielä seuraavillekin vuosille. Hyvänä esimerkkinä aktivoinnista on Liisa Marjomäen ja Tapio Lehtilän aikaansaama Paikilinaukon kiinteistöjen omistajien kokoontuminen elokuussa Hirvimajalle.
TALOUS
Yhdistyksemme toimii jäsenmaksuvaroin ja hankerahoitusten turvin. Talous on ollut koko toimintavuoden 2021 ajan vakaa. Liitteenä tuloslaskelma ja tase.
Kaarina 12.4.2022
Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys ry
Jyrki Pitkänen, pj