Järviruoko ilta-aurongossa.

Tunnistatko: Järviruoko vai kaisla? Vinkkejä järviruo’on hyötykäyttöön

Liisa Marjomäki, Merikaisla tuulessa

Järviruoko, kaisla, merikaisla, järvikaisla. Nämä kaksi perusnimikettä – kaisla ja ruoko – menevät usein väärin puheissamme. Kerrataanpa oikeat termit. Ja muistellaan samalla, miten maisema on muuttunut vuosien saatossa, ja pohditaan, miten ruokoa voisi hyötykäyttää. 

Kaisla on matala nykerökukkainen, kaunis sarakasvi, jota käytetään myös lammikkojen koristekasvina. Kahta kaislaa, sinikaislaa ja merikaislaa, esiintyy rannikollamme ja saaristossa makeilla ja murtovesialueilla. Alimmassa kuvassa näet sinikaisloja Kustavissa, kallioisen saaren lammikossa.

Parimetriseksi kasvava järviruoko (pääkuvassa syksyisessä asussaan) on meille, ehkä monille harmillisempi tapaus: ruoko valloittaa rantamme ja tiivis ruovikko estää vesistön virkistyskäyttöä, se haittaa mm. uimista ja veneilyä. Muokkaa maisemaa ja estää näkymiä. On toki ruovikoista hyötyäkin, ruoko tarjoaa monille vesilinnuille tärkeitä suoja- ja pesimispaikkoja, ja kaloille kutupaikkoja. Kerron ruovikkojen hyödystä lisää seuraavassa täällä julkaistavassa blogitekstissäni. 

Puhtaat vedet

Kaislojen esiintymistä pidetään merkkinä puhtaasta ja terveestä vedestä.  Laajat ruovikot kertovat enemmänkin vesistön rehevöitymisestä. Vanhaan aikaan karjan laiduntaessa rantalaitumilla, matalahkot kaislat koristivat maisemaa, ruoko pysyi kurissa, kun sitä hamuiltiin parempiin suihin. Laiduntamisen loputtua ruovikot valtasivat rantamaisemat. 


Kaisloihin olen törmännyt mm. Vevesin toiminta-alueella Paikilinaukolle johtavan kanavan reunamilla. Järviruoko vie siltä kuitenkin elintilaa – mahtaako enää kaisantupsuja siellä näkyä? Sinikaislaan olen törmännyt veneretkillä myös Kustavin saarien lammikoissa.

Järvituoko merimaisemassa.
Järviruoko violetinhohtoisessa asussaan.

Järviruoko hyötykäytössä

Siispä keräämään ja niittämään ruokoja! Niitä riittää. Järviruokoa löytyy lähes kaikilta rannoiltamme. Ruo’osta on jälleen ruvettu tekemään perinnekattoja ja sen hyötykäytöstä on puhuttu paljon. Perinnerakentamisessa sitä voi hyödyntää eristeenä. Ruokoa myös kerätään ja kuivataan energiakäyttöön, toivottavasti jatkossa enemmän! 

Järviruokoa voi hyödyntää myös puutarhoissa, vaikkapa silputtuna pensaiden alla aluskatteena. Se toimii myös kasvualustana. Näppäräkätinen työstää siitä vaikkapa terassille näkösuojaksi kauniita ruokoseinämiä

Järviruokotaidetta

Mielenkiinnolla odotan, koska luovat kädentaitajat ja taiteilijat keksivät uusia käyttötarkoituksia järviruo’olle. Askartelumateriaalina ruoko on oiva ja ilmainen ja sitä voi käyttää vaikkapa hyönteishotellien rakentamiseen. Järviruoko toimii vaikkapa himmelin raaka-aineena, siinä missä olkikin. Jouluista tunnelmaa luo oiva itsetehty ruokopukki.

Kädentaitajana ja suurena luonnon ystävänä, kuulen mielelläni uusia käyttötarpeita ruokojen hyötykäyttöön. Vinkkaa niistä vaikkapa Vevesin Facebook-sivuilla kuvien kera

Rakkaudesta saaristoomme,

Blogisti, Merikaisla tuulessa,
Liisa Marjomäki 


merikaislatuulessa@gmail.com
merikaislatuulessa.blogspot.com
facebook.com/Merikaislatuulessa

Kaisla, merikaisla
Merikaisloja Kustavissa, kallioisen saaren lammikossa.