Saaristomereltä on tunnistettu 46 ekologisesti merkittävää merialuetta. Kartoituksen tavoitteena on tukea meriluonnon suojelua ja luontoarvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelussa.
Paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden selvitys toteutettiin Saaristomerellä vuosien 2025 ja 2026 aikana. Kartoitus tehtiin Kustavin, Taivassalon, Uudenkaupungin, Naantalin, Turun, Kaarinan, Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten merialueilla. Selvitys on osa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu-ohjelma). Tutkimuksia johti meribiologi Essi Keskinen, Metsähallituksesta.
Saaristomeri on yksi Suomen monimuotoisimmista meriluontoalueista. Alueella esiintyy arvokkaita merenlahtia ja laguuneja, jääkauden muodostamia vedenalaisia harjuja ja hiekkapohjia sekä niiden välisiä mutaisia syvänteitä. Kaikkialla saaristossa tavataan myös monimuotoisia kallioriuttoja. Suolaisuuden vaihtelu ulkomereltä jokisuistoihin mahdollistaa sekä suolaisen että makean veden lajien esiintymisen Saaristomerellä.
Tutkimuksen karkoitus oli lisätä tietoa Saaristomeren merkittävistä vedenalaisista arvoalueista Saaristomereltä tunnistettiin yhteensä 46 paikallisesti ekologisesti merkittävää vedenalaista meriluontoaluetta (PEMMA), joista 27.8.2026 julkaistun tiedotteessa kerrotaan, että Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistyksen alueella niistä on ”Kustavin Fladat, joka koostuu 3 eri kohteesta.
Aluekuvaus Kustavin fladat: Pruuninginlahti, Isosisu ja Paikilinaukko
Kustavin fladat koostuu kokonaisuudesta, johon kuuluu kolme toisistaan erillään olevaa laguunia: Pruuninginlahti, Isosisu ja Paikilinaukko.
Jaakko Haapamäki, suunnittelija Suomen ympäristökeskuksesta (luontoratkaisut, meriluonto) valottaa, että huomionarvoista Vevesin alueen kohteessa ovat näkinpartaiset, jotka muodostavat uhanalaista luontotyyppiä, minkä lisäksi fladat ovat toki itsessäänkin uhanalaisia. Alueella on runsaasti vapaa-ajan asutusta, mutta tästä huolimatta runsaita, useasta eri lajista koostuvia näkinpartaisyhteisöjä.
Kriteerit Kustavin flada-alueelle
- Ainutlaatuisuus, harvinaisuus tai huomattava edustavuus
- Erityinen tärkeys lajin elinkierrossa
- Tärkeys uhanalaiselle tai taantuvalle lajille tai luontotyypille:
Alueella esiintyy seuraavia kansallisen luontotyyppiarvioinnin uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luonto-tyyppejä: suojaisat näkinpartaispohjat (VU), merinäkinruohopohjat (NT), sekä kansallisen luontotyyppiarvioinnin yhdistelmäluontotyypit.
Lähde: Essi Keskinen / Metsähallitus.
Yleiset määritelmät
PEMMA-alueiksi yltävät merialueet, joiden vedenalainen luonto täyttää vähintään yhden näistä kriteereistä:
- Alueen ainutlaatuisuus
- Merkitys lajien elinkaarelle
- Merkitys uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille
- Ekologisten komponenttien herkkyys
- Biologinen monimuotoisuus
- Luonnontilaisuus
Mikä on Flada?
Flada on matala merenlahti, joka on maankohoamisen vuoksi kuroutumassa erilleen merestä. Fladalla on yhä kapea yhteys mereen yhden tai useamman salmen kautta. Ajan kuluessa maankohoaminen sulkee meriyhteyden kokonaan, jolloin fladasta tulee umpinainen kluuvijärvi. Suojaisat fladat ovat tärkeitä kalojen kutupaikkoja ja niillä on runsas vesikasvillisuus.
Kohteet kartta
Kohteita voi katsella Velmun karttapalvelussa velmu.syke.fi. löytyy aineistoista helpoiten, kun laittaa aineistojen hakukenttään ’pemma’.
Lisätietoa
• Kustavin Fladat pdf (Aluekoodi: 2_PEMMA_KUS_2)
• STT https://www.sttinfo.fi/tiedote/72265956/saaristomeren-ekologisesti-merkittavat-vedenalaiset-meriluontoalueet-tunnistettu?publisherId=69819243&lang=fi
Artikkelin pääkuva: Essi Keskinen, Metsähallitus
Kartta: (c) Velmu Karttapalvelu
