Oman kotirannan kunto ja vesistön tila mietityttävät ja huolestuttavatkin monia mökkiläisiä. Herätteenä toimivat usein rantojen umpeenkasvu, sinilevät, alhainen vedenkorkeus tai veden samentuminen. Vesistöjen rehevöitymisen syyt ja oireet ovat harmillisen tuttuja lukuisille ranta-asukkaille. Varsinais-Suomessa ovat harvassa ne vesistöt, joiden ekologinen tila on hyvä saatikka erinomainen. Voimaperäisellä ja pitkäaikaisella ihmistoiminnalla on väistämättä ollut vaikutuksensa vesistöihimme.
Mitä mökkiläinen voi itse tehdä kotivesiensä tilan parantamiseksi?
Mökin jätevesien käsittely voi vaatia tehostamista etenkin, jos käytössä on wc ja nykyaikainen vesikalustus. Asianmukaisesti käsiteltyjenkin jätevesien purkupaikka on tarpeen sijoittaa mahdollisimman kauas rannasta ja sellaiseen maastoon, josta vesi pääsee imeytymään maaperään. Ravinteiden kierrättämisen ja jätevesien käsittelyn helpottamisen kannalta kuivakäymälä on oiva valinta mökille. Muista silti käymälätuotosten jälkikompostointi etäällä rannasta ja niiden hyötykäyttö paikassa, josta ravinteet eivät karkaa veteen.
Luonnontilainen rantavyöhyke on hyvä suojapuskuri maalta valumavesien mukana kulkeutuvien ravinteiden ja maa-aineksen pidättämisessä. Nurmikkoa tai kasvimaata ei kannata perustaa rannan tuntumaan eikä etenkään lannoittaa rannan läheisyydessä.Ojakatkokset ennen vesirajaa pienentävät myös valuma-alueelta vesistöön tulevaa kuormitusta. Samoin muistamme pestä matot hyvän matkan päässä rannasta. Rehevöitymisen ohella vesistöjen roskaantuminen on tiedostettu yhä suuremmaksi huolen aiheeksi. Esimerkiksi veteen päätyneet muovit haurastuvat ajan myötä ja pilkkoutuvat yhä pienemmiksi palalasiksi päätyen lopulta jopa planktonin ja kalojen ravinnoksi. Kaikki rannoille jääneet ylimääräiset tavarat on hyvä korjata talteen ettei myrsky tai nousuvesi vie niitä mennessään.
Omien toimien lisäksi ranta-asukkaat voivat yhdistää voimansa ja perustaa suojeluyhdistyksen, joka tavoittelee vesiensuojelutoimien edistämistä yhteisen edun nimissä. Näin on toimittu myös Kustavin Vesilinniemen alueella. Tarkoituksena on ensin selvittää Vesilinniemen veden laatua ja kasvillisuutta sekä millaista on valuma-alueelta mereen päätyvä kuormitus. Näiden tietojen pohjalta voidaan suunnitella miten veden tilaa voitaisiin parantaa ja mistä voisi saada rahoitusta vesiensuojelutoimien tekemiseen. Samalla mökkiläiset voivat aloittaa omaehtoisen veden tilan seurannan esimerkiksi mittaamalla näkösyvyyttä valkolevyllä määrävälein tietyistä paikoista. Tulokset voi melko kätevästi tallettaa esimerkiksi Havaintolähetin avulla ympäristöhallinnon ylläpitämään kaikille avoimeen Järvi&MeriWiki –internetpohjaiseen palveluun.
Omaa rannan kasvillisuutta voi niittää käsin ilman erillistä lupaa, mutta koneellista niittoa varten pitää tehdä niittoilmoitus ELY-keskukselle. Rannan ruoppaaminen on ympäristön kannalta raskas toimenpide, joten ruoppaukset kannattaa tehdä harkiten ja mahdollisimman pienialaisesti. Pienestäkin koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Vesistön rehevöityessä särkikalakanta tyypillisesti vahvistuu, jolloin vesi voi entisestään samentua ja rehevöityä särkikalojen etsiessä ravintoa pohjasta. Kalastamalla särkikaloja pois vesistöstä voidaan hillitä rehevöitymiskehitystä.
Vesiensuojelussa maltti on valttia. Vesistöjen tila on tyypillisesti heikentynyt pikkuhiljaa pitkän ajan kuluessa. Ihmiset luonnollisesti toivovat vesiensuojelutyön kantavan nopeasti tuloksia, mutta pikavoittoihin ei vesiensuojelussa päästä. Mutta: tuloksia ja erävoittoja saavutetaan, kun tehdään sitkeästi yhteistyötä vesiensuojelun puolesta.
Kirjoittanut Valonian vesiasiantuntija
Jarkko Leka
